torstai 31. heinäkuuta 2014

Päivä viisi. Villen päiväkirja!


Kasattiin poikien kans teltta ja ärsytti ku tytöt vaan neuvo, eikä ne ite tehny mittään. Ja just ku saatiin kasattua se, ni ne käski meijän purkaa se, muka sen takia ettei sitä varasteta sillävälin ku ollaan kaupungissa. 

Sitte ne vielä pakotti minut ja Patet käymään suihkussa, jossa oli lattialla ihka aitoa paskaa paperissa. 
Sen jälkeen ne halus lähteä pesemään pyykkejä pesulaan, mulle ihan sama kuhan ne ottaa minunki pyykit mukaan. 

Sitte oli päivän kohokohta tätä mä oon aina halunnu. Lähettiin eläintarhaan. Eksyttiin taas sata kertaa, eikä siellä ollu ees hevosia ja hamstereita, vaikka tytöt mulle lupaski.
 
Siellä oli karibuita, musta karhuja, ruskea karhuja, valko karhuja, pöllöjä ja lintuja. Eeva ja Irina rakastu piikkisikaan ja niillä oli telepaattinen yhteys kojoottiin. Jussan mielestä paras eläin oli hirvi koska se ei tehny mitään. 

Minä ja Elina seisoskeltiin ja kateltiin tiikeriä kun muut tyhjää hössötti niitten eläinten kanssa. Mietin siinä et mitähän meijän kissa tuumais tuosta tiikeristä? Saattaisi tulla tikrulla kiire juosta vetten päälle takasin Alaskaan tai mihin lie Kiinaan tai penaaliin.
Ellu ja Jussa haastatteli jotain eläintarhan hoitajaa ja minua hävetti ku ne tukki koko reitin ja muut ihmiset ei päässy niistä ohi. Lopulta siinä oli kaikki pällistelemässä. 

Sitte oltais päästy lähtemään, mutta sitte nuo apinat (tytöt, tai niinku Jussa sanoo pojat kokoaa teltan ja naiset tekee ruuan)päätti haluta lähettää postikortteja.

Eipä me tänään sit muuta tehtykkään käytiin kaupassa ja haettiin vaatteet sieltä pesulasta. Pesula lasku tule pyykkien painon mukaan, että pitiki viiä se märkä pyyhe sinne. 
Ja ku päästiin sinne jonnekki teltta paikalle, (ihme että nuo osas sinne tällä kertaa) ni taas piti kasata se teltta. Eipä muuta ku väsyttää paljon ja mie lähen nyt nukkumaan. 
Äidille, hevosille ja hamstereille terveisiä. 
-Ville-

Semmonen oli Villen päivä, eipä meillä tähän oo paljoa lisättävää.
Me muut täällä vielä yritetään pysyä hereillä ja päästä normaaliin vuorokausi rytmiin kiinni. Kello on jo ilta yheksän, eli kohta voijjaan luovuttaa. Eli hyvää huomenta kaikille!

Terkuin ne apinat!




1 kommentti:

  1. Heh heh, hyvin havainnollinen tuo Villen raportointi :D. Hienoa matkan jatkoa.

    VastaaPoista