TOIVIKSEN PALISKUNTA GOES TO ALASKA!

23.7.2014.

Miten onkin Suomen Lapissa näin kuuma. Sääskiä ei niinkään ole, mutta mäkäriä ja paarmoja! Iltasanomat uutisoi, että paarma-aalto on vasta saapumassa, joten ei haittaa yhtään että päästään vähän muihin maisemiin hetkeksi. Alakerrasta kuuluu kaamea hulabaloo. Pieni omin oikeuksin ryöstetty hengähdystauko, jotta ehdin istahtaa koneelle ja aloittaa tämän blogin kirjoittamisen. Päässä soi ja pieni hilpeä stressi pakottaa takaraivolla. Pakkauslista on vasta ajatuksen tasolla ja kaikkea tärkeitä asioita kertaan jatkuvalla syötöllä – onkohan kaikki muistaneet matkavakuutukset? Olihan se passi varmasti tallessa? Moneltako se lento lähtikään? Ehtiikö posti tuua kansainvälisen ajoluvan ajoissa? Osaakohan ne meidän juniorit pukeutua..? :D

Eli kaikkea täytyy miettiä. Neljä päivää aikaa lähtöön, ja palaveerattu on kesän aikana pariin kertaan. Vaikka koulu on kesälomalla, jokaisella meillä on omat työnsä missä kullakin. Se on tehny luonnollisesti omat haasteensa asioiden järjestelyihin. Vasanleikossa on istuttu aamuyöllä kirnun laidalla suunnittelemassa ja puhelin on ollu ahkerassa käytössä.

Lentoliput tilattiin kesäkuun alussa poroparlamentin aikoihin. Halvin mahdollinen reitti joka passasi meidän aikatauluihin, oli:

MENO

Kirkkoniemi – Tromssa – Oslo – Reykjavik – Anchorage.

PALUU

Anchorage – Reykjavik – Oslo – Kirkkoniemi.

Kirkkoniemeen on meiltä Inarista vain vajaa parisataa kilometriä ja koska kotimaanlennot on kohtalaisen arvokkaita, kävi tämä lentoreitti senkin puolesta meille mainiosti.

Päätimme alkaa kirjoittamaan blogia, koska monet ystävät, tutut ja perheenjäsenet, ovat olleet kovasti kiinnostuneita lähestyvästä reissustamme ja näin pääsemme helpoiten jakamaan kokemaamme myös heidän kanssaan. Lisäksi olemme saaneet rahallista sponsorointia ulkopuolisilta tahoilta, jotka ovat halunneet tukea matkaamme. Tulemme kiittelemään moneen kertaan näitä muutamaa harvaa, myötämielistä sponsoriamme. Tämän blogin välityksellä saamme yhden tavan kiittää ja esitellä heidät. Kiitos matkamme mahdollistamisesta kuuluu siis:

Saamelaisalueen koulutuskeskukselle      www.sogsakk.fi

Kometos Oy:lle                                              www.kometos.com

Enontekiön kunnalle                                     www.enontekio.fi

Hontrade Oy, Hannu Nurmelle                    www.hontrade.fi

Ahlskog Leather Oy:lle                                 www.ahlskog.fi

Tässä kohtaa olisi ehkä syytä esitellä meidän hurja joukko, jotta tiedätte kenen kanssa olette matkalla! ;)

Meitä on 7 porotalousopiskelijaa Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta, sekä meidän linjavastaava. Lisäksi mukaan lähtee yksi saman koulutuskeskuksen medialinjan opiskelija kuvauskalustoineen.

Tässä on Sakke. Sakke on koko porukan nuorin. Sakke on erittäin motivoitunut ja puhelias nuorimies. Eikä edes kiroile paljon! Ei ole mitään mitä Sakke ei tekis. Eli ei yllytetä hullua. Ainakaan kovin paljon. ;)

Tämä on Jussa. Jussalla on ajokortti. Ja käppi ja vip-lippu Juutuan Putoukseen. Ja ajokortti. ;) 

Tässä on Outi. Porukan aivot, järki, navigaattori, tulkki, moraali ja sielu. Outi on. :)

Tässä olen minä, Elina. Porukan äiti. Aina hösläämässä, ja estämässä kaiken kivan. Ja mäkättämässä. Ja määräilemässä. Ja ja ja.... :D

Tämä on kolleegani Eeva. Jos meijän pojat ei tottele minua, niin Eeva tietää mistä narusta vetää. Eeva on se nippuside ja jesari, joka pitää minun hermot tällä reissulla kasassa! :) :)

Tämä taas on Irina. Irina ei punastu pahassakaan paikassa. Nätimpää ja ahkerampaa saamelaistyttöä saa hakea. :)

Tämä on Pate. Joka ei kivusta ja särystä hätkähdä, jolla ei ole koskaan mikään paikka kipeänä, jolla löytyy selitys kaikkeen ja joka ottaa aina osumat kavereiden puolesta. Pate <3

Tässäpä Ville. Ville tykkää eläimistä. Varsinki hevosista ja hamstereista.Ai niin ja kissoista. Se tykkää niistä niin paljon että haluais nukkua niitten kanssa. Ville jää mielellään hoitamaan kaikkia niiden perheen ja naapureiden eläimiä, varsinki sillon kun kaikki muut on lomalla. Ja varsinki sillon ko kiinnostais ihan hirviästi. ;D 

Tässä on kuvaajamme Ville-Riiko. Ville-Riikolla on lehmän hermot  ja meijän pojista ainoa joka pystyy kuuntelemaan samalla kun tekee jotain. 

Ville-Riiko on mukana siksi, että teemme matkastamme dokumentin. Eli tämän blogin lisäksi, on mahdollisuus päästä kokemaan matkaa myöhemmin myös valkokankaan kautta. Tarkemmin emme aio kertoa sen sisällöstä, mutta tulette kyllä kuulemaan siitä! 

Matkamme tarkoituksena on tutustua paikallisiin ihmisiin ja heidän kulttuuriinsa. Laajentaa tietämystä arktisen alueen luonnosta, sen käytöstä ja erilaisista poronhoitomalleista.

Kuljemme lentäen sinne ja takaisin, sekä Alaskassa ollessamme välin Anchorage-Nome-Anchorage. Anchoragesta Fairbanksiin ja takaisin kuljemme autolla. Koko reissun majoitumme teltoissa.

Tässä lyhykäisyydessään reissumme sisältöä.

TERVETULOA MUKAAN! 

Terkuin

Elina